Iijoesta Lohijoki?

[uistattaja]

Tervehdys!

Tuossa tuo Pulliaisen kesällä pitämän puheen linkki (ainakaan itselläni tuo Pirkko-Liisan laittama linkki ei vienyt perille oikeaan osoitteeseen).

http://www.pulliainen.net/Puheet_2006/P ... jarvi.html

Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, niin tuossa on varsinainen hänen kotisivuosoitteensa, sieltä löytyy muutakin mielenkiintoista mm. lakialoite: LA-kalastuslaki ym.

www.pulliainen.net

[verneri]

Pekkarinen rakentaisi Vuotoksen altaan
28.10.2006 Lapin Radio

..,...

"Ilman lainmuutosta Vuotosta ei kuitenkaan voitaisi rakentaa.Sen sijaan Kollajan tekoallasta hän ei lähtisi rakentamaan.

- Pidän siinä tarkan rajauksen, etten pyrkisi sellaisille vesistöille, jotka ovat selvästi ja yksiselitteisesti suojelun piirissä.

Pekkarinen ei kuitenkaan halunnut lyödä kantaansa lukkoon sen suhteen, voisiko myös Kollajan rakentaminen joskus tulla kysymykseen."

STT

lue koko juttu Lapin radion sivulta: http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/ ... ntentE0905

[verneri]

Luhdan esitys Muonion vaelluskalaseminaarissa Iijoen lohesta ja kalateistä löytyy:

http://www.tornionjoki.fi/muoseminaari0 ... enlohi.pdf

[verneri]

NÄPIT IRTI KOSKIENSUOJELULAISTA

20.11.2006, s. 9

Janne Kaikkonen / Koillissanomat

"Matkailu on Pohjois-Suomessa hyvin tärkeä elinkeino. Luontomatkailu on merkittävä työllistäjä Koillismaalla. Elinkeinon kehityksen ovat mahdollistaneet luonnonsuojeluun liittyneet aiemmat päätökset. Panostuksia ympäristöönsuojeluun on jatkettava. (SDP) Piirin mielestä koskiensuojelulakia ei pidä missään nimessä avata uudelleen. Päätökset Kollajan ja Vuotoksen altaan suhteen on tehty. Puhe altaiden rakentamisen ottamisesta uudelleenharkintaan on halpahintaista populismia. Tarmo olisi keskitettävä uusien aluetta työllistävien energiamuotojen käyttöönoton edistämiseen.
Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia hyödyntää entistä enemmän biopolttoaineita tai tuulivoimaa."

lue koko juttu päivän koillissanomista.
http://www.koillissanomat.fi

[verneri]

Vapaa-ajankalastajat ja luonnonsuojelijat:
EI UUSIA VESIVOIMAHANKKEITA

Vapaa-ajan kalastajat ja luonnonsuojelijat tähdentävät poliitikoille ja kansanedustajaehdokkail-le, että uuden vesivoiman rakentaminen virtavesiin ei enää ole järjestöjen mielestä mahdollista. Koskiensuojelulailla on suojeltu se vähä joka jäi jäljelle, kun vesivoiman kannalta tärkeimmät paikat rakennettiin. Suojellut vesistöt ovat ainutlaatuinen näyte suomalaisesta virtavesiluonnos-ta.

Suomessa on noin 2 miljoonaa kalastuksen harrastajaa ja kalastus on yksi suosituimmista suomalaisten luontoharrastuksista. Vaikka tuhansien järvien maasta löytyy kalavesiä lähes joka lähtöön, ovat ni-menomaan virtavesien kalastuspaikat kortilla. Kalastuspaine on niillä kova, eikä ole varaa yhdenkään koskikalastuspaikan menettämiseen. Virtavedet ovat kaiken ohella oleellisen tärkeitä myös monille uhanalaisiksi luokitelluille kaloille, kuten mm. taimenelle, lohelle ja harjukselle.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä vesivoiman lisärakentaminen ei saa olla ratkaisu maamme energiatarpeen tyydyttämiseen. Rakentamiselta vielä pelastuneet virtavedet on säästettävä kalastuskäyttöön sekä luonnonsuojelullisiin ja matkailullisiin tar-koituksiin. Tämä koskee myös pienten jokien ja purojen koskipaikkoja. Suojelemalla niistä saatava hyöty on moninkertainen rakentamiseen verrattuna.

Suomea velvoittava EU-lainsäädäntö, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, edellyttävät virtavesiltä ja niiden kalastolta hyvää ekologista tilaa. Jokivoimasta saatavat tehot ovat rakentamisesta aiheutuviin pysyviin haittoihin nähden varsin vaatimattomia. Siksi hankkeet vesivoiman lisärakentamiseksi tai jopa koskiensuojelulain osittaiseksi purkamiseksi on syytä välittömästi torjua.

Lisätietoja:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtaja Hannu Lehtonen puh. 0400 850 437 ja toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä 050 309 7204

Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen puh. 0400 153 133

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjes-tö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjes-täytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa.

Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin luonnon etujärjestö, joka on toiminut luonnon parhaaksi jo lähes 70 vuoden ajan.
-----------------------------------------

[verneri]

Iijokiseutu maanantaina marraskuun 20. päivänä 2006:

PASI HAARAHILTUNEN / IIJOKISEUTU http://www.iijokiseutu.fi/

”Energia muualle kuin Kollajan altaaseen”
Pauli Harju ei aio tuhlata aikaa altaan haikailuun

"Ajankohtaiset puheenaiheet Pudasjärvellä ovat vahvasti sidoksissa Iijokeen. Sanna Koiviston uittomies-patsaan pienoismalli Pauli Harjun työhuoneessa muistuttaa siitä.

-Energiaa ei pitäisi ruveta kasaamaan kuviteltuun Kollajan altaaseen vaan se pitäisi luovalla tavalla käyttää paikkakunnan toimeliaisuuden muuhun edistämiseen.

Se on kaupunginjohtaja Pauli Harjun ajatus kun häneltä kysytään kantaa keskusteluissa esille nousseeseen Kollajan altaan haamuun.

Hän ei allasta suorin sanoin tyrmää mutta pitää sitä niin monen lukon takana olevana, että siihen ei kenenkään käytännöllisesti asioita ajattelevan ihmisen kannata ruveta voimiaan tuhlaamaan.

-Allas ei ole ollut virallisesti esillä, eikä Pudasjärven kaupunki siihen ota kantaa. Kysymyshän on siitä, että Iijoen keskijuoksu on koskiensuojelulailla suojeltu, eli kaupunki voi ottaa kantaa vasta jos tulee esitys koskiensuojelulain purkamisesta.

Toinen näinä aikoina esiin vahvasti noussut Iijoen veteen liittyvä asia on lohennousu. Harju sanoo katsovansa suorastaan hyvillään sitä intoa joka lohenpalauttamisasiassa on kalastuskuntiin ja ylipäätään jokivartisiin tarttunut.

-Kaupunki pyrkii omalta osaltaan mahdollistamaan, että nousuhanke etenee. Kaupungin tehtävä ei siis ole vetää lohiasiaa, vaan se on hoidettava muilla osapuolilla.

Harju uskoo vahvasti, että Iijoen uuden ympäristönhoito-ohjelman alaisuudessa myös nousuhanke saadaan käytäntöön. Milloin sitten lohi nousee entisille kutusijoilleen Pudasjärven yläpuolelle?

-Se voisi olla mahdollista ensi ohjelmakauden lopulla eli 2012, 2013.

Harju perustaa toiveikkuutensa uuden ohjelmakauden rahoitusperusteiden muutoksiin. Niiden myötä on löytymässä rahoitusmahdollisuus paitsi kalannousulle myös haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamiselle. Lohirahoituksen saamiseksi hän pitää tarpeellisena pohtia, aiotaanko lohta saada ylös joelle vain kalastusmatkailun tähden.

-Se ei minusta yksin riitä, vaan toisena painotettavana seikkana täytyy olla lohen luonnonmukaisen lisääntymisen turvaaminen.

Harju on huolissaan nykyisestä kalastuskulttuurista Iijoella; istukaskalat pyydetään pois heti istutusten jälkeen.

-Siihen kulttuuriin tarvitaan muutos.

---
Lue koko juttu http://www.iijokiseutu.fi/

[verneri]

Esimerkkiä tuonne Iijoen alajuoksulle Raasakan vanhalle uomalle Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimesta.

---
Perhonjoen Kaitforsin vanhan uoman kunnostus ja Sääkskosken kalatie valmistuivat

"Perhonjoen Kaitforsin vanhan uoman kunnostus sekä Sääkskosken kalatien viimeistelytyöt on saatu valmiiksi. Kalatien rakentamisen myötä kalojen kulku joen yläosille on jälleen mahdollista, mikä on erityisen tärkeää Perhonjoen nahkiais- ja vaelluskalakannoille.

Hankkeen työt aloitettiin kesällä 2005 ja ne saatiin päätökseen viimeistelytöitä lukuun ottamatta saman vuoden syksyllä. Viime keväiset tulvajuoksutukset vaurioittivat vanhan uoman pohjapatoja ja niiden oheen rakennettuja kalaluiskia. Pohjapadot korjattiin paremmin tulvia kestäviksi ja kalaluiskien toimivuutta parannettiin. Viimeistelytöissä kalatien teknistä ja luonnonmukaista osuutta sekä vanhan uoman kalataloudellisesti kunnostettua osuutta hienosäädettiin.

Vanhan uoman kunnostus ja kalatien rakentaminen perustuu Perhonjoen keskiosan säännöstelyhankkeen lopputarkastuksessa määrättyyn velvoitteeseen. Vuonna 1982 rakennetun Sääkskosken säännöstelypadon rakentamisen myötä kalan nousu joen yläosille estyi. Kalatien rakentamisen myötä kalojen kulku joen yläosille on jälleen mahdollista, mikä on erityisen tärkeää Perhonjoen nahkiais- ja vaelluskalakannoille.

Kaitforsin vanhan uoman kunnostuksessa vanhat 80-luvun puolivälissä rakennetut pohjapadot kunnostettiin ja patoihin tehtiin erilliset kalaluiskat, jotka erotettiin muusta, ns. tulvauomaksi jäävästä osasta välipenkereellä. Lisäksi vanhan uoman yläosan koskiosuudella toteutettiin kalataloudellinen kunnostustus. Kalataloudellisessa kunnostuksessa koskialuetta muokattiin uomaa kiveämällä ja kynnystämällä ohijuoksutettaville virtaamille sopivammaksi. Kunnostuksen yhteydessä rakennettiin myös meritaimenten, lohen ja nahkiaisten lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.

Sääkskosken kalatie rakennettiin kaksiosaiseksi siten, että alaosan muodostaa 320 m pitkä luonnonmukainen kalatie ja yläosan 20 m pitkä tekninen rakovirtauskalatie. Putouskorkeutta kalatiellä on yhteensä 5,3 m. Kalatiestä tuleva vesimäärä vaihtelee 0,5 m3 - 0,8 m3 välillä. Koko vanhan uoman kesäaikainen virtaama on noin 1,1 m3 ja talviaikainen virtaama on noin 0,5 m3.

Vanhan uoman kunnostus- ja kalatien rakentamislupaan sisältyy velvoite tarkkailla kalatien toimivuutta ja rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia vedenlaatuun. Tarkkailu toteutetaan vuosina 2005-2007 Pohjanmaan TE-keskuksen ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kalatien toimivuutta tarkkaillaan kalojen telemetriatutkimuksella ja merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksella. Tarkkailuun kuuluu lisäksi koesähkökalastus ja kutualuekartoitus.

Tänä syksynä toteutetussa telemetriatutkimuksessa on seurattu radiolähettimillä merkittyjä jokisuulta pyydettyjä nahkiaisia ja vaellussiikoja sekä allaskasvatettuja meritaimenia. Merkittyjä vaelluskaloja ja nahkiaisia on vapautettu hankealueen alapuoliselle alueelle ja kunnostusalueelle. Alustavien tutkimustulosten perusteella kalaluiskissa ja kalatiessä ei havaittu rakenteellisia nousuesteitä meritaimenille ja nahkiaisille, joten vaikuttaa siltä että hankkeessa on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti.

Tarkkailua jatketaan tulevana vuonna paikalliskalojen merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksella, kalataloudellisesti kunnostetun koskialueen koesähkökalastuksella sekä lisääntymissoraikoiden kartoituksella. Merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksessa Perhonjoesta pyydettyjä haukia ja ahvenia merkitään ryhmämerkein ja vapautetaan säännöstelypadon alapuoliselle alueelle. Kalatiestä nousevien yksilöiden osuus saadaan selville välittömästi kalatien yläpuolelle asennettavalla pyyntilaitteella. Koesähkökalastuksilla selvitetään kunnostetun alueen kalanpoikastuotantoa ja kutualuekartoituksella halutaan saada selville, kuinka kunnostetun alueen kutusoraikot kestävät suuret tulvajuoksutuksista aiheuituvat virtaamavaihtelut. Tarkkailuista saatavat tulokset raportoidaan tutkimusten valmistuttua vuoden 2007 loppupuolella.

Hankkeen toteuttamisesta on vastannut Länsi-Suomen ympäristökeskus. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 350 000 euroa. Hanke on toteutettu kokonaisuudessaan valtion rahoituksella."

Lisätietoja

* Insinööri Tommi Mäki, puh 020 4905625 tai 040 704 9445
* Biologi Jaakko Tuhkanen, puh. 020 490 5333
--------------------------------------------------------------
Lainauksen lähde: Länsi-Suomen ympäristökeskus
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 757&lan=fi

Perhonjoen Kaitforsin vanhan uoman kunnostaminen

"Länsi-Suomen vesioikeus antoi Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhankkeesta lopputarkastuspäätöksen 4.10.1999 ja sen vahvisti Vaasan hallinto-oikeus 21.8.2000. Päätöksessä mm. määrättiin, että luvan haltijan on tehtävä suunnitelma Perhonjoen vanhan uoman kala- ja raputaloudelliseksi kunnostamiseksi välillä Sääkskosken säännöstelypato – voimalaitoksen alakanavan tunnelin suu. Suunnitelmaan tulee sisällyttää selvitys uomaan johdettavien virtaamien tarkistamiseksi ja mahdollisuuksista turvata nahkiaisen ja kalojen nousu padon yläpuolelle kalaportaalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Suunnittelua varten perustettiin työryhmä, johon kuului Länsi-Suomen ympäristökeskuk­sen edustajien lisäksi Kruunupyyn ja Kaustisen kuntien edustajat, Kruunupyyn ja Kaustisen riistanhoitoyhdistysten edustajat, Kruunupyyn ja Kaustisen kalastuskuntien edustajat sekä Perhonjoki Oy:n edustaja. Kunnostussuunnitelma valmistui 15.8.2002 työryhmän työskentelyn pohjalta.

Kalojen ja nahkiaisen nousun mahdollistamiseksi Sääkskosken säännöstelypadon ohitse rakennetaan kalatie jonka pituus on 350 metriä ja pudotuskorkeus 5,3 m. Alaosaltaan kalatie on luonnonmukainen ohitusuoma ja yläosa on tekninen rakovirtauskalatie, joka mahdollistaa kalatien toimivuuden eri yläveden korkeuksilla.

Virtaamia tarkistetaan sellaiseksi että kalojen liikkuminen vanhassa uomassa sekä kalatiessä tulee mahdolliseksi myös alivirtaaman aikana. Suurin osa vanhan uoman vedestä tullaan johtamaan kalatien kautta. Vanhan uoman virtaamat tulevat olemaan kevättulvasta syyskuun loppuun saakka n. 1,0-1,18 m3/s (Nykyisin 1,0 m3/s). Lokakuussa virtaama on 0,7-0,88 m3/s (Nyk. 0,3 m3/s). Talvella vanhan uoman virtaama vaihtelee välillä 0,45-0,51 m3/s (Nyk. 0,3 m3/s). Kevättalvella voi vanhan uoman virtaama olla muutamia päiviä 0,3-0,4 m3/s (Nyk. 0,3 m3/s) mikä tapahtuu järviryhmän ylimääräisen kevätalennuksen aikana.

Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhankkeen yhteydessä vanhaan uomaan rakennettiin neljä betonisydämellä vahvistettua pohjapatoa. Tulvien ja jäiden vaikutuksesta pohjapatojen luiskat ovat muuttuneet ja ne toimivat nykyisin nousuesteinä, varsinkin alivirtaamien aikana. Pohjapatoihin rakennetaan erilliset saarekkeilla erotetut kalaluiskat, joiden kaltevuus on 1:40 ja ne muodostuvat 4,5…5,0 m:n mittaisista altaista jotka erotetaan toisistaan kivikynnyksin. Kalaluiskien pituudet vaihtelevat 24-72 metriin.

Vanhan uoman kala- ja raputaloudellisen tilan parantamiseksi kalatien ja pohjapatojen alueella tehdään kalataloudellinen kunnostus jossa uomaa muotoillaan siihen johdettavalle virtaamalle sopivammaksi. Samalla alueelle tehdään kolme kynnystä joilla nostetaan yläpuolisten suvantojen vesipintoja, jolloin kaloille ja ravulle muodostuu syvempiä vesialueita suoja- ja talvehtimisalueiksi.

Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 360 000 €. Hankkeen työt toteutetaan lopputarkastuspäätöksen perusteella valtion työnä ja rakenteiden kunnossapidosta vastaa valtio"

Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 925&lan=fi

[verneri]

VI POHJOINEN PERHOKALASTUSPALAVERI PUDASJÄRVI
Järjestäjänä: Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiiri ry

la. 3.2 kello 10.30 Pudasjärvi, Pohjantähti

Teema: Vaelluskalaki

10.00 Kahvit
10.30 Perhokalastuspalaverin avaus Pudasjärven kunnanjohtaja Pauli Harju
10.40 RKTL:n Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro, Itämeren lohien ja taimenien tila 2006
11.00 Vaelluskalalaki maaherra Hannele Pokka
11.20 Lohikalojen status Antti Sorro
11.30 Itämeren lohipolitiikka Torniojoen näkökulmasta, Simo Pöyhtäri
11.50 Maa- ja Metsätalousministeriö: kalastuslain uusiminen ja vaelluskalalaki (avoin.)

Yleiskeskustelu

12.30 Ruokailu (omakustanne)

Teema: Iijoen kalatiet ja vaelluskalojen palauttaminen

13.30 Pertti Kuusisto, Iijoki 2015 –hanke
13.40 Jukka Viitala, lohijokitiimi: Ounasjoen lohien ylisiirtokokemukset
14.00 Anne Laine, Vaelluskalat Iijokeen - edellytykset ja keinot / Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
14.10 Arto Hirvonen, Vaelluskalojen palauttamishanke osana Iijoen ympäristönhoito-ohjelman III vaihetta? / Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
14.20 Birger Yli-Saukko-oja. Toimitusjohtaja. PVO:n kanta kalateihin ja vaelluskalojen palauttamiseen Iijokeen.
14.50 Metsähallitus Pirkko-Liisa Luhta: Vaelluskalojen palauttaminen Iijokeen.
15.10 Iijoen kalastusalue, Mikko Torssonen
15.20 Kainuun TE-Keskus, Jukka Nyrönen (varm.)
15.40 yleiskeskustelu

16.00 Perhokalastuspalaverin yhteenveto ja julkilausumat
16.15 Perhokalastuspalaverin päättäminen.

16.30 Lohiadressi- ja Lohivaalit toimijoiden suunnittelupalaveri

Tervetuloa kaikki kalastajat keskustelemaan ajankohtaisista asioista!!

Lisätietoja: P-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajat ry
Ilkka Pirinen vpj, 040 7048906 Mika Flöjt tied. 040 578 8784

[yrjöpoeka]

Iijoesta lohijoki? Foorumi alkaa näin.
Aikamoisia uhkakuvia on nousemassa taivaan rannasta, kaksi suurta puoluetta on valmiina vaalien jälkeen avaamaan koskiensuojelulain. Jos niin käy voi olettaa, että otsikon mukainen tavoite kokee kovia.
Sikipä on aivan oikea aika kaikkien kriittisten kalastajien kokoontua Pudasjärvelle.
Ohjelma on oikein tiivis. Siinä on todella hyviä aihioita joista jokainen saa eväitä tulevaisuuden pohtimiseen. Meitä kalastajia kiinnostavat joet ja vielä sellaiset joissa on luonnollinen poikastuotanto. Iijoki on yksi sellainen mahdollisuus. Siksipä jokainen mukaan.

[Kalasimo]

Vaikka matka on pitkä, Oulun kautta lähes tuhannen kilometrin keikka edestakaisin, niin Pudasjärvellä tavataan.

Mietitään valmiiksi hyviä ideoita ja ajatuksia toteutettavaksi ennen vaaleja.

Pienistä puroista syntyy suuri virta - kenties jo Pudasjärvellä...

[verneri]

Ote Perhopalaverin keskusteluista ja julkilausumasta koskien Iijoen vaelluskalojen palauttamista:

------------

Luontaista luonnonlohen ja meritaimen kantojen runsastumista autetaan parhaiten rakentamalla riittävät kalatiet padottuihin Itämeren vesistöihin ja istuttamalla vaelluskalojen pienpoikaset jokialueiden latvavesiin kalojen leimautumisen varmistamiseksi.

Vaelluskalat, lohi- ja meritaimen sekä muut kalat mm. vaellussiika ja nahkiainen nousevat kyllä padottuihin jokiin. Tämän todistavat niin kansalliset kuin kansainväliset tutkimukset. Kalateitä ennen on kokeiltava lohien siirtoistutuksia suoraan jokialueiden latvavesiin esimerkiksi Ii- ja Ounasjoella. Tätä kokeilua on jatkettava ja seurattava pitkäjänteisesti.

IIJOKI

Iijoki padottiin vuonna 1961 ja Iijoen viisi vesivoimalaa sijaitsevat joen alaosalla 50 km matkalla. Iijokea padottaessa joen vaelluskalakannat otettiin talteen, joten alkuperäinen Iijoen lohi voidaan palauttaa Iijoen latvavesiin aluksi ylisiirroilla, pienpoikasten tuki-istutuksilla ja lopuksi kalateillä.

Iijoen keski- ja latvavesien koskialueet ovat edelleen hyvin luonnontilaisia ja vaelluskalojen hyviä lisääntymisalueita on tutkimuksien mukaan noin 600-700 ha ja siten Iijoki voisi tuottaa vähintään 100.000-200.000 lohen vaelluspoikasta.

Ensimmäiset lohen jokipoikaset istutettiin Iijokeen keväällä 2006 Metsähallituksen uittovelvoitetta muuttamalla eli pohja vaelluskalojen nousulla Iijoen latvoille on jo olemassa, jos vain kalatiet ja lohien ylisiirrot Iijoen alajuoksulle saadaan järjestettyä.

Yhteistyö ja avoin vuorovaikutus kaikkien toimijoiden kesken on kaikkien etu. Iijokeen on mahdollista saada joen sielu, vaelluskalat, takaisin yhteistyön kautta ja siten Iijoki voisi vuonna 2015 olla yksi Suomen parhaista kalastusmatkailu- ja virkistysvesistöistä. Tämä varmasti edesauttaa osaltaan Iijoen elinkeinoelämän ja paikallisten virkistysmahdollisuuksien kehittymistä.

------------------------------------------------------------------------
lainauksen lähde VI Pohjoinen Perhokalastuspalaveri 2007 Pudasjärvellä.

[verneri]

Koillissanomien Risto Pikkupeura kirjoitti Pudasjärven Perhokalastuspalaverista ja Iijoen vaelluskalahankkeen tilanteesta 5.2 seuraavasti:

Koillissanomat 5.2.2007 s. 6. / Risto Pikkupeura

Vaelluskalojen palauttaminen tulossa Iijoen ympäristöohjelmaan
Pohjolan Voima ei vastusta hanketta

Vaelluskalojen eli lähinnä lohen palauttaminen Iijokeen nousi Pohjoisen Perhokalastuspalaverin tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi Pudasjärvellä viikonvaihteessa. Pudasjärven kaupunginhallitus on jo esittänyt vaelluskalahanketta osaksi uutta Iijoen ympäristöohjelmaa. Pohjolan Voima ei hanketta vastusta. Yhtiön toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja korosti kuitenkin, että hanketta tulee tarkastella viileällä harkinnalla ja mikäli se nähdään hyväksi, on toteuttajaksi saatava vastuullinen toimija.

Ylisaukko-oja ei myöskään näe kovin suurta ristiriitaa vaelluskalahankkeen ja mahdollisen Kollajan altaan rakentamisen välillä.
– Kollajan allas vaikuttaisi Pudasjärven alapuoliseen keskijuoksuun eli lähinnä Kipinän alueeseen. Itse Kollajan allasta koskevaan keskusteluun ei Saukkooja muuten ota kantaa. Altaan mahdollinen rakentaminen vaatisi nykyisen koskiensuojelulain purkamista.

Iijoen vesistöalue ulottuu lähes Suomen poikki Raasakasta Irnin patoon. Vesialuetta on kaikkiaan noin 48.000 hehtaaria ja pääuoma pituus on noin 340 kilometriä. Sivujokia alueeseen kuuluu parikymmentä. Iijoki on keski- ja yläjuoksulta suojeltu. Alaosa on rakennettu 85 kilometrin matkalta, jossa on kuusi voimalaitosta. Lisäksi sivujoilla on kolme pientä laitosta.

----

Ounasjoella on saatu hyviä kokemuksia emokalojen siirrosta kutualueille. Lohijokitiimin Jukka Viitala kannustaakin rakentamaan Iijoelle kalaportaita.
– Kemi- ja Ounasjoella on positiivisia kokemuksia. Isohaaran patoaltaalla ei ole sivujokia, mutta pieneltä ojapahaselta löytyi silti poikasia. Viitala valittelee, ettei vuoden 1993 jälkeen, jolloin rakennettiin ensimmäiset kalatiet, ole tapahtunut mitään.

– Lohijokitiimi on nyt tehnyt esityksen jokien yhteisen toimielimen perustamisesta. WWF on jo ilmoittanut kannattavansa hanketta. Pian asiasta lähtee kirje jokien kunnille.

– Yhteistyöelimen alue kattaa puoli Suomea ja vaikutusalueella on puoli miljoonaa ihmistä. Ilman yhteistyötä hankkeita on vaikea viedä eteenpäin.

Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta näkee Iijoen edellytykset hyvinä vaelluskalojen palauttamiselle. – Kemijoki, Oulujoki ja Iijoki ovat mahdollisia lohijokia. Nyt sellaisiksi on merkitty vain Pohjanmaan pienet joet. Peruskysymys on kuitenkin Itämeren lohen uhanalaisuus, muistuttaa Laine.

---

Arto Hirvonen Ympäristökeskuksen ympäristönkehittämisosastolta askaroi parhaillaan Iijoen ympäristönhoitoohjelman kolmannen vaiheen kanssa.
– Pudasjärven kunta on esittänyt Iijoen vaelluskalakantojen kehittämistä otettavaksi ohjelmaan. Tähän on suhtauduttu myönteisesti.
– Nyt mietitään rahoitusta. EU:lta olisi tarjolla mittavia summia. Paras vaihtoehto olisi 3+3 vuotta kestävä hanke.

Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja piti seminaarin odotetuimman puheenvuoron. Voimayhtiö lähtee siitä perusasiasta, että oikeudellisesti on todettu, ettei vaelluskala jokeen nouse. Tästä on maksettu korvaukset. Velvoiteistutuksilla Iijoesta on saatu silti Suomen suosituimpia virkistyskalastusvesiä.

– Jos hanketta halutaan edistää, on lähtökohtana oltava nykyisen tilanteen hyväksyminen, yhteistoiminta ja osapuolten syyllistämisen lopettaminen.
– On käytävä viileästi läpi onko hankkeesta hyötyä ja jos on, niin etsittävä vastuullinen toimija, saada luonnonkierto toimimaan, järjestettävä kalastus sekä ratkaistava kalatautien tilanne.

– Pohjolan Voima ei vastusta hanketta, mutta hankkeen on oltava myös erillinen istutusvelvoitteesta. Nousulohi ei myöskään voi olla ristiriidassa vesivoiman tuottamisen kanssa ja sen on tuotava alueelle aidosti lisäarvoa esimerkiksi matkailullisesti.

Metsähallituksen Pirkko- Liisa Luhta muistuttaa, että Iijoen edellytykset luontaisille vaelluskaloille ovat suotuisat.

– Keskustelu virisi viime vuonna. Nyt metsähallitus on istuttanut ensimmäiset poikaset, jotta ne saadaan leimautettua paluumuuttajiksi Iijoelle. Luhta vaatiikin, että poikasistutukset, ylisiirrot ja kalateiden rakentamiset käynnistyisivät jokialueella täysin sekä kalastusjärjestelyt saataisiin kuntoon.

– Iijoen lohi on syytä vapauttaa laitoshoidosta 45 vuoden jälkeen.

Lähde: Risto Pikkupeura / Koillissanomat
Lue koko juttu Koillissanomista 5.2.2007 sivulta 6.

-----------------------------------------------------------------------------------

Lisäksi päivän Iijokiseudussa (8.2.2007) hienot jutut Pudasjärven palaveriin liittyen mm.

# Pohjoisen vapaa-ajankalastajat vaativat vaelluskalalakia
# Lohi- ja taimenkannat alennustilassa
# Livojoen sivupurosta nosteltiin lohia heinähangolla

[eino-iisakki]

Lisäksi päivän Iijokiseudussa (8.2.2007) hienot jutut Pudasjärven palaveriin liittyen mm.

# Pohjoisen vapaa-ajankalastajat vaativat vaelluskalalakia
# Lohi- ja taimenkannat alennustilassa
# Livojoen sivupurosta nosteltiin lohia heinähangolla

Näkyy nyt jo olevan luettavissa perhopalaverin lehtijutut Iijokiseudun sivuilla!

http://www.iijokiseutu.fi

Ihan mielenkiintoista keskustelu näyttää olleen.. erityisesti nuo Livojoen vanhat tiedot..

[verneri]

Iijoen lupamyyntiä suunnitellaan nettiin

Risto Pikkupeura / Koillissanomat


"Iijoen matkailukalastuksen ja kalastusmatkailun kehittämisseminaarissa Pudasjärvellä nousi esille suunnitelma järjestää vesistöalueen lupamyynti myös netin kautta. Kalastusalueen varapuheenjohtaja Eero Oinas-Panuma suhtautuu hankkeeseen myönteisesti.
Oinas-Panuma haluaisi korostaa myös joen muiden kalojen kuin lohen merkitystä kalastuksen kohteena. Keskustelu nousulohesta on haudannut alleen vesistön hienot hauki- ja harjuskannat.
– Vesistön kehittämismahdollisuudet pitää nähdä, ettei puhuta pelkästä lohesta, vaan kaikista kaloista.
– Jos matkailua aiotaan hyödyntää, niin esille on tuotava kaikki mahdollisuudet.
– Lohen osalta näyttää, ettei sitä riitä merialueillekaan.
Oinas-Panuman mukaan lohen ylisiirtoja voitaisiin silti ryhtyä jo lyhyellä aikavälillä kokeilemaan.
– Kalastusmatkailun edellytys olisi, että joessa on luonnonlohta, korostaa Oinas-Panuma kuitenkin lohen merkitystä.
Kalatiet ovat jo myös niin kehittyneitä, että niiden rakentamista tulisi miettiä."
--------------------------------------------------------------
lue koko juttu http://www.koillissanomat.fi

[verneri]

Kemijoen kalatiet Merikosken mallilla

Jouni Knihtilä / Kaleva

"Kuningaskala lohen pääsy Ounasjokeen sukua jatkamaan saattaa sittenkin onnistua. Jos kaikki menee putkeen, ensimmäisen kalatien rakennus alkaa vihdoin ensi vuonna.

"Päänavaus on tehty. Kalatiet ovat kahdentyyppisissä ohjelmissa. Ne ovat yksi Lapin liiton kärkihankkeista", Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo listaa. Päätös on maakunnan käsissä.

Ylitalo on toiveikas, kuten myös Keminmaan tekninen johtaja ja ympäristönsuojelusihteeri Aapo Mäenpää. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi joulukuussa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen liittyvät valitukset. Virasto myönsi luvan Isohaaran kalatien rakentamiselle. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen."

Lue koko juttu Kalevan sivuilta:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=637238