Iijoesta Lohijoki?

[verneri]

Saisiko kirjoituksen (Pudasjärven?) näkyviin tänne tai sitten linkki josta löytyy. Asiaan on kiinnostusta muuallakin.

Täytyy katsoa läpi nuo vanhat koikkarit ja laittaa. Tais jos on Pudasjärven kirjoittajia paikalla - niin laittakaapas tänne..

[uistattaja]

Sunnuntai 21.5 Kalevan jutun mukaan Iissä viedään hanketta saada kala nousemaan vanhaan väylään ja tätä kautta ainakin yhden voimalaitoksen ohi

Ohhoh ja kuntakin näyttää olevan mukana hankkeessa, hienoa

Tuosta eteenpäin jatkosuunnitelmia ja toteutuksia, hajautettuja istuksia keskijuoksulle niin lohi on valmiina rynnistämään kotikoskilleen heti kun kalatiet avataan. Kymmenen vuoden, tai allekin sisällä kuninkaskala taas kotivesillään vapaalla keskijuoksulla.

Tietänettekö kaikki täällä keskustelevat että 6.4.1998 pidettiin mittava Iijoen kalatieseminaari Iissä jossa olivat paikalla kunnat, osakaskunnat, tutukijat RKTL:stä, Ympäristökeskuksesta jne. Seminaarin materiaalikooste sisältää mm. suunnitelmat kalateistä kustannuslaskelmineen ja keskijuoksun poikas- ja kutualueiden kartoitukset ym. ym. valmis paketti hankkeen toteuttamisen pohjaksi. Kirjoittelin tuonne kalastus comiin nimimerkillä toinen vieras asiasta ja joku tuntui olevan kiinnostunut. Itse sain pumaskan tutulta tutkijalta ja onpa ollut mielenkiintoista luettavaa

Tämä kalatieseminaarin aineisto pitäisi löytyä kaikista alueen kunnista materiaalia on yhteensä n. 200 sivua, ei muuta kuin kysymään kunnan virastolta kopioita

[kesämies]

Saisiko kirjoituksen (Pudasjärven?) näkyviin tänne tai sitten linkki josta löytyy. Asiaan on kiinnostusta muuallakin.

Täytyy katsoa läpi nuo vanhat koikkarit ja laittaa. Tais jos on Pudasjärven kirjoittajia paikalla - niin laittakaapas tänne..

Posti kantoi tänne afrikan reunavaltioon lehtileikkeleitä joissakin Oulun läänin lehdissä (kaleva, iijokiseutu, koillissanomat) aiheesta tässä kuussa kirjoiteltuja juttuja.

Iijokiseuden nettijutut näyttää löytyvän: www.iijokiseutu.fi/jutut.htm

Lyhyesti iikkaria referoiden:
- Ainakin 18.5 on mielenkiintoinen kirjoitus lohenpalauttamiseen liittyvän byrokratian problematiikasta. Ylä-Kurjesta on jo lähetetty anomus paikallisen kalaseuran toimesta villin kalan palauttamisen kiellon kumoamiseksi (, joka on laadittu viljelylaitosta suolemaan, tms.).

Mielestäni hiukan hätiköidysti tehty, tässä tulisi nyt järjestäytyä laajemmin ja vääntää anomuksia suuremmalla varrella, kuten alkuvuodesta on jo kirjoitettu.

- Jossakin toisessa tämän kuun nrossa oli lyhyt kirjoitus että metsähallitus koeistuttaa lohen poikasia yläjuoksulle

Uistattaja/toinen vieras: tiedätkö sanoa onko kaikki jokivarsikunnat/-kaupungit( ) olleet mukana 1998 kartoituksessa?

[Kalasimo]

Kiitos linkistä.

Muonionjokivartisena kannatan kalatiehankettanne, kuten myös muidenkien jokien vastaavia hankkeita. Tämän jälkeen ehkä saisimme valtiovallan korjaamaan muutkin lohen esteet eli lyhyesti rauhoitusajat merellä, terminaalialueiden poistaminen ja valikoivan pyynnin asetuksen hautaaminen.

Olisiko aihetta uusia vuoden 1998 seminaari. Ottakaa mukaan muutkin lohijoet, niin padotut kuin vapaatkin. Jotenkin tuntuu, että tulevina vuosina jotain tapahtuisi - tiedä sitten...

[Pirkko-Liisa L.]

Tässä se vastine Koillissanomiin. Iijokiseudussa siiitä jätettiin pari ensimmäistä kappaletta pois, jossa viitattiin Koikkariin. Kyllä tämä tästä etenee. Konditionaalia ei saa enää käyttää, se herättää epävarmuutta!


Mitä se hyvejää mittään yrittää, siitähän saattaa olla vain vaivaa

Risto Pikkupeuran jutussa 8.5 ”Iijoen palautus lohijoeksi olisi vaivalloista” kilpistyi yksinkertaisesti ”mitä se hyvejää” -asenne. Ja asenne pysyy, kun sitä ennakkoluuloja ja pysähtyneisyyttä tukevilla jutuilla pönkitetään.

Juttua varten olisi ollut hyvä nähdä sen verran vaivaa, että asiasta olisi kysytty myös asiantuntijoilta. Heitä löytyy Pohjois-Suomestakin ihan valita asti Kemijoen ja Oulujoen vaelluskalojen palautushankkeiden ja pian kymmenen vuotta kestäneen Salmon Action Plan -ohjelman myötä. SAP on Itämeren kansainvälisen kalastuskomission ohjelma, jonka tavoitteena on Itämeren entisissä ja nykyisissä lohijoissa saavuttaa puolet jokien arvioidusta luontaisesta poikastuotannosta vuoteen 2010 mennessä.

Pyhäjoen ja Tornionjoen välillä ei olekaan enää muuta jokea kuin Iijoki, jossa lohenpalautuksen eteen ei ole vielä mitään hanketta. Voi vain ihmetellä miksi.

Eri viranomaisten ja voimayhtiön vuosikymmeniä jatkunut pelottelu on tuottanut tulosta; kalastuskuntien toiminnasta vastuussa olevat on saatu epäileviksi kalaporrashankkeelle ja lohen palauttamiselle. Alueen ihmisille on tämän tästä vakuuteltu, etteivät kalaportaat toimi, kalaportaiden rakentamiseen ei ole rahaa, nousevat lohet tuovat kalataudit tullessaan, velvoiteistutukset loppuvat, kalaa ei riitä jokeen kun ne pyydetään jo merellä, jne. Housunpuntit tutisevat ja nöyristelevä asenne on päässyt vallalle. Omista laillisista oikeuksista ei ole uskallettu pitää kiinni.

Yksikään edellä mainituista väittämistä ei pidä paikkaansa; tekniikka ja tieto kalaportaiden rakentamisesta on jo vuosikymmeniä osattu eikä rakentaminen todellakaan ole kiinni rahasta; viiden vuoden aikana toteutettuna portaiden rakentaminen maksaisi naurettavat 400 – 500 000 euroa / vuosi ja sen rahoituksessa on voimayhtiöllä oiva tilaisuus kiillottaa ruostunutta kilpeään. Pelotteena käytetty kalatautivaara koskee Iijoen alueella ainoastaan Voimalohi Oy:n Raasakan laitosta, koska muut laitokset ovat ikiaikaisen lohen nousualueen ulkopuolella. Velvoiteistutukset eivät loppuisi, koska 60 kilometrejä jokea on padottuna ja säännöstelystä aiheutuvat haitat kalakannoille ovat myös muualla jokialueella mittavia. Nykyinen velvoitehoito ei myöskään kata kuin osan taimenen ja siian nousun loppumisesta aiheutuneista menetyksistä. Kalastuskuntia on tämän suhteen huijattu; on tyydytty voimayhtiön harjoittamaan nykyiseen ”kalamiehenhoitoon”, jossa tankkiautolla rahdataan kalaa vuosittain jokivarteen ja uskotellaan, että voimalaitosrakentamisen aiheuttama vaelluskalakantojen menetys on sillä kuitattu. Nykyinen kompensaatio ei kuitenkaan kata kuin osan siitä, mitä nousulohi yksistään, vaellussiika ja meritaimen lisäksi, toisi tullessaan. Myös meripyyntiä voidaan rajoittaa mm. kohdistamalla pyynti istutettuihin lohiin, jolloin joessa luonnostaan syntyneet lohet pääsevät nousemaan takaisin kotijokeensa.

Vaikka ottelussa ollaan tällä hetkellä 2 – 0 tappiolla, on pelin voittaminen kuitenkin varmaa. Jokivarren asukkaiden, kalastuskuntien ja varsinkin kuntien päättäjien on ryhdistäydyttävä. Muutamien harvojen ihmisten talkootyö ei riitä. Asiassa on mentävä eteenpäin ja hyvä avaus siinä ovat esim. ylisiirrot. Alkuun pääseminen vaatii yksituumaista rivien tiivistämistä ja ennen kaikkea pessimistisestä asenteesta luopumista.

Lohi on aina ja kaikkialla maailmassa tuonut vaellusalueelleen särpimen ja vaurauden. Muut satojen tuhansien eurojen kehittämishankkeet ja projektit ovat lohiprojektin rinnalla kakkosluokan näpertelyä!

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry. Pirkko-Liisa Luhta
Iijoen soututoimikunta Pekka Piri Eero Moilanen

[Pirkko-Liisa L]

Niin. Huomenna perjantaina viemme 1-v lohenpoikasia Iijokeen ja Kostonjokeen muutamille sopiville lohen poikasalueille. Lupaan ottaa jonkun muistokuvan. Ensikädessä nähdään jo syksyllä, kuinka poikaset ovat kotiutuneet esi-isiensä sorapohjille.

Määrä on vasta kovin pieni 5 500 kpl, mutta talvella olikin ajatus kokeilla kalaviranomaisen joustavuutta: alunperin merellisen vaelluskalan istutukset ovat olleet siikaa ja taimenta niiden nousualueille Iijoessa. Muistanette, ettei runsaista siikaistutuksista ollut mitään hyötyä. Uiton osuus merellisten vaelluskalojen velvoitteesta on määritelty 10 %. Toisin sanoen, oikeus määritteli asian niin, että vaikkei Iijokeen olisi rakennettu ainuttakaan voimalaitosta, uiton perkaukset olisivat vähentäneet vaelluskalatuotantoa. Siikaistutuksia jätettiin pieni erä uiton velvoitteisiin ikään kuin reliktiksi. No, kun seuranta antoi edelleen olematonta tulosta , mietin että muutan siianjämät pois. En keksinyt mitään muuta järkevää istutettavaa kuin lohen. Kalaviranomainen kieltäytyi ensin, ettei siikoja voi muuttaa lohiksi, koska lohista ei ole hyötyä sisävesialueella koska eivät pääse takaisin, johon että, niin niin mutta järjestetään ne tänne takaisin. Asian kannalta keskeinen Taivalkosken kalastuskunta antoi viranomaiselle lausunnon että saapi vaihtaa loheksi.

Tarkoitus on muuttaa Metsähallituksen lohivelvoite Iijokisuun smoltti-istutuksista joki-istutuksiksi, mikä on noin 40-50 000 1-v lohenpoikasta.

Pidetään huolta, että Iijokilaaksoon mahtuu Lordin lisäksi puheenaiheeksi lohi. (... kuinka Lohiloordit ovat osanneet aavistaa...?)

[verneri]

Siikaistutuksia jätettiin pieni erä uiton velvoitteisiin ikään kuin reliktiksi. No, kun seuranta antoi edelleen olematonta tulosta , mietin että muutan siianjämät pois. En keksinyt mitään muuta järkevää istutettavaa kuin lohen. Kalaviranomainen kieltäytyi ensin, ettei siikoja voi muuttaa lohiksi, koska lohista ei ole hyötyä sisävesialueella koska eivät pääse takaisin, johon että, niin niin mutta järjestetään ne tänne takaisin. Asian kannalta keskeinen Taivalkosken kalastuskunta antoi viranomaiselle lausunnon että saapi vaihtaa loheksi.

Tarkoitus on muuttaa Metsähallituksen lohivelvoite Iijokisuun smoltti-istutuksista joki-istutuksiksi, mikä on noin 40-50 000 1-v lohenpoikasta.

Hieno suunnitelma - ei voi muuta sanoa..

Pidetään huolta, että Iijokilaaksoon mahtuu Lordin lisäksi puheenaiheeksi lohi. (... kuinka Lohiloordit ovat osanneet aavistaa...?)

Ehkäpä lohiloordit kuuntelivat jo Lordeja tuolloin 1990-luvun loppuvuosina...

[verneri]

LEHDISTÖTIEDOTE (Julkaisuvapaa)

Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajan kalastajapiiri: kannattaa Iijoen kalaväylien edistämistä

Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiiri käsitteli hallituksen kokouksessaan Iijoen kalateistä noussutta keskustelua ja päätyi selkeästi kannattamaan kalateiden rakentamista ja kaikkien vaelluskalojen palauttamista Iijokeen. Piirin puheenjohtaja Reijo Härkman totesi, että piirin vapaa-ajan kalastajat ovat huomioineet varovaisen tyytyväisenä myös Pohjolan Voiman myönteisen kannan Iijoen kalateihin ja mahdollisiin lohen siirtoistutuksiin joen latvavesiin. Pohjolan Voiman myönteinen kanta uutisoitiin Iijokiseudussa (29.6.06). Härkmanin mukaan piiri on huomioinut myönteisesti myös lehtijutussa olleen Pohjolan Voiman kannan siitä, ettei se tule vaatimaan muutoksia istutusvelvoitteeseensa, jos luonnonlohen palautus jokeen jollain muotoa toteutetaan.

Vapaa-ajan kalastajapiiri esittää, että Iijoen kalastusalue kutsuisi kokoon Iijoki työryhmän johon tulisi jokivarren kuntien, Pohjolan Voiman, Metsähallituksen, Ympäristökeskuksen, TE-keskuksen, ja Vapaa-ajan kalastajapiirin edustus. Työryhmässä aloitettaisiin konkreettiset toimet käytännönjärjestelyiden edistämiseksi siten, että Iijoen lohien siirtoistutukset toteutuvat jo kesällä 2007, kuten myös ns. Raasakan vanhan sivu-uoman vedenjuoksutus. Se mahdollistaisi nousukalaväylän joen alaosalle, Raasakan padon ohi, ja lohet, meritaimenet, vaellussiiat, nahkiaiset aina Maalismaan padolle asti. Lopullisena tavoitteena tulee kuitenkin olla kalaväylien toteuttaminen joen kaikkiin patoihin ja joen kehittäminen kokonaisvaltaisesti, kaikki kalalajit huomioiden, kestävän kalastuskulttuurin mukaisesti. Härkman toivoo, että ensimmäinen työryhmän kokous voitaisiin järjestää jo elokuussa.

Härkman painottaa, että nyt on aika kaikkien toimijoiden aktivoitua ja tehdä kaikkensa Iijoen luontaisten vaelluskalojen palauttamiseksi Iijokivarteen, sen olemme tuleville kalastajasukupolville velkaa, totesi 60 vuotispäiviään viettävä Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin puheenjohtaja, pitkäaikainen kalastuksen nuorisotyön edistäjä.

Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-Ajan Kalastajapiirin hallitus

--------------------

[verneri]

Iijokiseudun sivulla on:

"Pitäisikö Lohen päästä nousemaan Iijokeen?" -äänestys

eli sinneppä kaikki myös äänestämään:

http://www.iijokiseutu.fi/

Pyrin kirjoittamaan myös koosteen tuosta Iijokiseudun viimeviikon PVO - Iijoen kalaväylä jutusta tänne, jahka kerkiän..

[verneri]

PASI HAARAHILTUNEN / IIJOKISEUTU 10.7.2006

24 vuotta Iijokisoutua - enää puuttuu vain lohi

"Iijokiseutuja soudettiin Iijokisoudussa viime viikon ajan uudella ponnella virinneen nouslohikeskustelun sävyttämänä. Tällä kertaa soudun järjestysnumero oli jo 24:s, ja kuten soudun aikana kuultiin puuttuu soudun tavoitteiden toteutumisesta enää vain lohi."

...

"Soudun kuluessa puheenaiheina olivat paitsi ilmat myös vedet ja niiden elävät, erityisesti lohi. Puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksestä kertasi soudun alkuperäistä tarkoitusta rakentamisen vastustamisessa ja toi esiin koko joen mitalla tehdyn pitkäjänteisen työn vaelluskalojen palauttamiseksi ikiaikaisille kutusijoilleen.

-Keskijuoksu on suojeltu rakentamiselta ja sen jälkeen on kunnostettu vesistöä vaelluskalakelpoiseksi. Kunhan suurimmista kohteista Kostonjoki saadaan ehkäpä ensi vuonna loppuun kunnostetuksi niin kunnostustoiminta saavuttaa päätepisteensä. Sitten puuttuvat vain vaelluskalat, sanoi Luhta."

koko juttu luettavissa:
http://www.iijokiseutu.fi/

[kesämies]

Verneri näyttää heränneen rankan - jälleen kerran hienosti järjestetyn - kisan jälkeen.

Mahtaisiko pääkohtia tuosta Iikkarin jutusta PVO:n kantaa kalaväyliin olla teltavissa tännekin?

[verneri]

Verneri näyttää heränneen rankan - jälleen kerran hienosti järjestetyn - kisan jälkeen.

Mahtaisiko pääkohtia tuosta Iikkarin jutusta PVO:n kantaa kalaväyliin olla teltavissa tännekin?

Jep.vähitellen heräilee, vaikka nukkumisrytmit on vieläkin sekaisin. Ja hyvä kisat kilpailunjohtaja Niikkonen järjesti, itse ja muut kiltalaiset oltiin vaan apupoikia

Mutta niistä Iijokiseudun PVO jutuista otteita:

--------------------
IIJOKISEUTU 29.6.2006 S.2 / PASI HAARAHILTUNEN

POHJOLAN VOIMA SUOPEANA LOHEN PALAUTTAMISAIKEILLE

"Ainakin henkiset esteet lohen palauttamisen edistämiseksi Iijokeen näyttävät poistuvan. Useiden Iijoen keskijuoksun yhteisöjen edustajat osallistuivat tiistaina Raasakassa pidettyyn, PVO-Vesivoima Oy:n kokoonkutsumaan teidonvaihtopalaveriin. Tilaisuuden tärkeimmäksi anniksi nousi voimayhtiön ilmoitus, ettei se tule vaatimaan muutoksia istutusvelvoitteeseensa jos luonnonlohen palautus jokeen jollain muotoa toteutetaan. Samalla palaverissa kävi ilmi, että jokivarressa kaivataan yhtä yhtenäistä osapuolta lohen palauttamisen edistämiseen."
- Meidän puolelta nähdään soveliaimmiksi osapuoleksi Iijoen kalastusalue, sanoo toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-Oja PVO-Vesivoimasta.
- Nyt on tärkeää, että jokivarressa aktivoidutaan.
- Voimayhtiö itse on omalta osaltaan valmis osallistumaan lohennousuun tähtäviin neuvotteluihin, mutta Ylisaukko-Oja korostaa, että mahdolliseen lohennousuhankkeeseen yhtiö ei osallistu.
---
Raasakan palaveri oli epävirallinen keskustelunavaus, jossa kartoitettiin eri osapuolten näkemyksiä nousulohiajatuksesta. Palaverissa oli edustajia mm. Pudasjärven ja Taivalkosken kunnista, kalastuskunnista ja metsähallituksesta.
- Mitään päätöksiä ei vielä tehty, eikä toisaalta sovittu uusista tapaamisista, kuvaa Ylisaukko-oja.

Jatkoa palaverissa mietittiin sen verran, että nousuhankkeen organisointi ja rahoitus voisi mennä Iijoen ympäristöhoito-ohjelman kautta. Siinä uusi ohjelmakausi alkaa ensi vuoden alusta, ja kunnat ovat siinä rahoituksen hakijoina.

Lohennousun kustannuksista kävi selväksi, että nousu on nopeimmin ja halvimmilla toteutettavissa ylikuljetuksilla yläpuoliselle jokiosuudelle."
--------------------------------------
koko juttu siis Iijokiseutu 29.6.2006.

[verneri]

PÄÄKIRJOITUS IIJOKISEUTU 29.6.2006

KESKUSTELUAVAUS LOHENPALAUTUKSEEN

Iijoki on yli neljänkymmenen vuoden ajan ollut tyhjä lohesta ja siiasta. Alajuoksun voimalaitospadoilla estettiin nousukalojen pääsy kutusijoilleen ilman, että niiden nousua todellisuudessa tuolloin edes yritettiin turvata.

--

Lohen pääsemisestä jälleen Iijoelle on kautta vuosien puhuttu paljon. Puhetta pitemmälle ei asiassa ei näihin saakka ole päästy, mutta nyt näyttää avautuvan uusi tie nousuasian viemiseksi eteenpäin. Merkittäväksi uuden mahdollisuuden tekee se, että voimalaitosten omistaja kutsui koolle - tosin vielä epävirallisen - palaverin jossa kartoitettiin eri osapuolten näkemyksiä nousulohiajatuksesta.
---
Palaverista kantautuneiden tietojen mukaan ilmapiiri oli hyvä ja keskeisistä asioista katsottiin vallitsevan yksimielisyys. Jokivartisten mieleen oli erityisesti se, että PVO ylipäätään suhtautui suopeasti ajatukseen lohennoususta, ja toisaalta se että yhtiöstä selvästi ilmoitettiin että velvoitteet pidetään erillään lohen mahdollisesta jokeen saannista huolimatta.

Tuon ensimmäisen keskustelun merkitys saattaa olla hyvinkin ratkaiseva kun nyt ruvetaan tosissaan kehittämään jatkotoimia. Näin jalkapallokisojen aikaan voidaan sanoa, että pallo on nyt jokivarressa. Täällä tulee nimetä tai luoda toimielin jolla on riittävästi taustavoimaa ja intressiä toimia jokivartisten yhteisenä edusmiehenä lohen palautukseen tähtäävissä pyrkimyksissä. Luontaisesti se osapuoli tuntuisi olevan Iijoen kalastusalue.

Lohen palauttaminen Iijokeen on niin iso asia, että sen toteuttamiseksi täytyy tehdä tosissaan töitä. Halua siihen jokivarressa on, kunhan nyt saadaan halu kanavoitua yhtenäiseksi toiminnaksi.

Lähde: Pääkirjoitus IIJOKISEUTU 29.6.2006
http://www.iijokiseutu.fi/

[Ylläpito]

Pirkon pyynnöstä siirsin tämän viestin tänne. -ylläpito

Niin siinä sitten kävi; viime toukokuun 26. istutimme pienen määrän (yhteensä 5 500 kpl) yksivuotiaita iijokisia lohenpoikasia (noin 7 cm) kolmelle sopivalle lohen poikasalueelle Iijoella ja Kostonjoella. Määrä tuntui naurettavan pieneltä, kun katsoi ylä-tai alavirtaan, sopivaa poikasaluetta oli kumpaankin suuntaan kymmeniä hehtaareja, kilometritolkulla ja lohia vain aivan vähän. Tuntui että laittoi muutaman neulan heinäsuopaan, isoon sellaiseen.

Lohenpoikaset levittelimme happipakkauksista kolmelle poikasalueelle, josta yksi on Kostonjoessa vuosi sitten kunnostettua aluetta ja kaksi muuta on Iijoessa.

Nyt sitten kävimme samoilla alueilla sähkökalastamassa. Todella kuuliaisia olivat lohet olleet, olivat käsittämättömän samoilla paikoilla mihin ne oli keväällä laitettu. Parhaalta alueelta 16 kpl aarilta. Jopa Kostonjoen vasta vuosi sitten kunnostettu alue oli otettu kodiksi.

Pituus oli tuplaantunut ja paino kolminkertaistunut. Villejä olivat, villimpiä kuin taimenet. Ihmeeksemme emme saaneet yhtään viime syksyn kudusta peräisin olevaa taimenenpoikasta Iijoesta, vaikka koealojen yhteispinta-ala oli yli 1000 neliötä. Kyllä niitä toki on, sitä en epäile.

Mutta. Hyvin kasvatti Iijoki lohenpoikiaan ja mahtuisi niitä sinne kasvamaan satakertainen määrä. Osalla poikasista oli jo nyt kirkastumista, joten ensi keväänä, jos luoja (Ahti?)suo, ne vaeltavat mereen... niin ja sitten niistä voi joku tulla takaisin, jos joku nostaa patojen yli...

[verneri]

Kiiminkijoki ry hakee hankerahoitusta

"Puolangan, Utajärven, Ylikiimingin ja Kiimingin kuntien alueella toimiva Kiiminkijoki ry hakee kunnilta ennakkorahoitusta matkailuhankkeelleen.

Kalastuksesta iloja - ei kiloja -hankkeen kokonaiskustannusarvio on 170.000 euroa ja tätä summaa yhdistys hakee EU:lta.

Koska rahoitus saadaan vasta jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella yhdistys on kääntynyt Puolangan ja Utajärven puoleen hakeakseen väliaikaista rahoitusta kahden työntekijän palkkaukseen.

Asia on esillä Utajärven kunnanhallituksessa tänään."

Lähde: Oulu Radio