Sopiva taimenen alamitta/ylämitta ja kalakiintiö?

[Vieras]

Se vähän ihmetyttää ,että 80 luvulla ei tarvinut miettiä tätä alamittaa ja kaloja riitti. Vahvasti epäilen että tämä alamitan nosto ja sen positiiviset seuraukset on vain ja ainoastaan teoriaa. Saapihan sitä kokeilla,mutta ei sitä tiiä toimiiko se. Kalan määrä ja saaliin määrä tuskin lisääntyy. Kalastus paine on yksinkertaisesti liian kova.Ja väitän että kalastuspaine täällä suomen puolella vaikuttaa vähemmän kuin venäjän puolen kalastus. Kuusamossa on muuten kolme jokea johon nousee taimen venäjän puolelta.Voisihan niistä aina vuorovuosin rauhoittaa yhden ja rajoittaa kalastaja määriä kahdessa muussa.Kausi luvat ehdottomasti pois.Rajallinen määrä vuorokausia per kalastaja.

[olof]

Se vähän ihmetyttää ,että 80 luvulla ei tarvinut miettiä tätä alamittaa ja kaloja riitti. Vahvasti epäilen että tämä alamitan nosto ja sen positiiviset seuraukset on vain ja ainoastaan teoriaa. Saapihan sitä kokeilla,mutta ei sitä tiiä toimiiko se. Kalan määrä ja saaliin määrä tuskin lisääntyy. Kalastus paine on yksinkertaisesti liian kova.Ja väitän että kalastuspaine täällä suomen puolella vaikuttaa vähemmän kuin venäjän puolen kalastus. Kuusamossa on muuten kolme jokea johon nousee taimen venäjän puolelta.Voisihan niistä aina vuorovuosin rauhoittaa yhden ja rajoittaa kalastaja määriä kahdessa muussa.Kausi luvat ehdottomasti pois.Rajallinen määrä vuorokausia per kalastaja.

Mnjaa..

Ensin herra väittää että kalastuspaine suomen puolella vaikuttaa vähemmän kuin venäjän puolella. Sitten kuitenkin pidät alamittoja turhina koska 80-luvullakin sai tappaa kaiken minkä sai. Silti kuitenkin olet valmis rajoittamaan kalastajien määrää ja rauhoittamaan jokia kokonaan.. Mitenpä sitten rahoitetaan valvonta tällä täysin rauhoitetulla joella? Kun nykäänkään ei tunnu olevan tarpeeksi paljon räväköitä miehiä tuohon valvonta hommaan..

Rajoitettu kalastaja määrä rauhoittais kalastus paikkoja jolloin myös rauhallisen hetken jälkeen kalat olisivat ottavampia. Lupien hinnat nousisivat, sillä kuitenkin lupatulojen tulisi pysyä samalla tasolla kuin ennenkin.

Sama vaikutus on näillä nostetuilla alamitoilla kun vaan uskaltaa laittaa sen kalan takaisin sinne jokeen. Ja noudattaa niitä kiintiöitä. Ajattelee pitkä jänteisesti ja kestävän kehityksen perspektiivistä.

80 ja 90-lukujen villit ajat jolloin verkkoja pidettiin joessa, moottorilla vetäminen oli sallittua ja kovin jätkä oli se joka tappoi sitä 2 kg mullosta eniten. Ovat tuoneet tilanteen tähän. Tosin ei tuo Venäjän puolen vetouistelu ja verkottaminenkaan asiaa auta.

Eli selvästi et haluaisi mahdollisesti karsia omaa henkilökohtaista saalista johon juuri tämä alamitta vaikuttaisi. Jos kalaa ei oteta ja se saa kutea vähintäänkin sen yhden kerran niin väkisinkin se kala määrä nousee. Tosin viiveellä mutta nousee kuitenkin. Samalleen se nousisi noilla täys rauhoituksilla. Mutta en usko että ne menevät koskaan läpi.
Tosin Norjassa on vähän veden aikaan tapana rauhoittaa tiettyjä suvantopaikkoja ja kieltää uppoavat perhosiimat yms.. Ruoppaus välineet. Mutta Norjassa onkin enemmän kulttuuria kalastuksen suhteen. Suomessa homma on vielä lastenkengissä.

Mielestäni ainakin isonkalastuskunnan hallitus tulisi vaihtaa mitä pikimmiten, jotta jotain järkeä saataisiin tähän hommaan. Pääjärvellä saa tällä hetkellä vetää uistinta täyttä häkää. Kuulemma Pietarista asti tulevat uisteleen..

[Vieras]

Minä olen kyllä osuuteni tehnyt kalastuspaineen suhteen. Viimeisen kymmenenvuoden aikana olen käynyt Kitka ja Oulankajoella yhteensä noin 15 kertaa.Siis yhtä monta kertaa kun härski yhden kesän aikan Kitkalla,vai jääkö se siihen. Ei todella kiinnosta käydä tyhjää kalastamassa sellaisessa paikassa jossa on kymmeniä kalamiehiä jonossa joista kukaan ei saa mitään.Tämän takia pitäisi sitä painetta minun mielestä vähentää. Totuus on kuitenin se ,että jos ei kalaa niin ei kiinnosta kalastaa.Se on varmasti sama kaikilla. Ja nämä alamitta jutut taitaa olla samanlaista hoitoa kuin se että kaikki jotka korvaa sokerin lihomisen pelossa Hermesetasilla ovat lihavia.

[olof]

Tuli vaan mieleen tässä, että jos paikallisilta otetaan kausilupa pois niin tasa-arvon nimissä pitäisi turistienkin kalastusta rajoittaa. Esim niin että turisteilta lyhennettäisiin kautta. Vaikkapa 15. päivällä tuolta Elokuusta.

Itse en ymmärrä sitä kun kuulin tämän kauden sääntöjen ehdoituksien joukossa turistien kausiluvan. Lisää asukkeja jokivarteen. Ei hyvä.

[Vieras]

Itse en ymmärrä sitä kun kuulin tämän kauden sääntöjen ehdoituksien joukossa turistien kausiluvan. Lisää asukkeja jokivarteen. Ei hyvä.

Niimpä,,sama asia ku Utsjokilaiset antais ostaa Tenolle kausiluvan kaikille kaksjalkasille..

Turistit pysykööt poissa jos ei oo massia maksaa nuita "halpoja" lupia. Meneppä Äyskoskelle onkimaan istareita ni se se vasta maksaa

[oppilas]

Tuli vaan mieleen tässä, että jos paikallisilta otetaan kausilupa pois niin tasa-arvon nimissä pitäisi turistienkin kalastusta rajoittaa. Esim niin että turisteilta lyhennettäisiin kautta. Vaikkapa 15. päivällä tuolta Elokuusta.

Itse en ymmärrä sitä kun kuulin tämän kauden sääntöjen ehdoituksien joukossa turistien kausiluvan. Lisää asukkeja jokivarteen. Ei hyvä.

Joo, turistien kalastusta kannattaa ehdottomasti rajoittaa... Eivät sitten ole liikaa häiriöksi paikallisille/kausilupalaisille "jokivarren asukeille"!
Tukisi varmaan myös kalakannan hoitoa

Kun tuota "tasa-arvo" termiä käytetään, niin on hyvä tiedostaa lähtökohdat. Voi aloittaa vaikka siitä, että arvioi jokien nykyisten omistajien tulotarpeen/vuosi, laskee tältä pohjalta yhden kausiluvan hinnan siitä näkökulmasta, ettei turistilupia myytäisi ainuttakaan. Tai myytäsiin sata, ...tuhat...

Turistithan tätä lystiä käytännössä rahoittavat. Lupien lisäksi tukevat myös muuta Kuusamon elinkeinoa. Majoitusta, ruokaa, bensaa, viinaa... autonrenkaita... yms. Logiikkahan lupien suhteen on varmaan toiminut niin, että turistilupien hinnan korotuksilla on hoidettu ns. kausiluvan muutospaineet. Tämä ei varmaan voi loputtomasti jatkua

Tässä "tasa-arvo" termin toinen näkökulma. Omistaja myy ja asiakas ostaa. Tuote on kalastuslupa. Jos minä olisin omistaja, niin miettisin tarkkaan tätä lupahinnoittelua! Esim. miten viehe on vedessä periaatteen mukaan. "Valistuneena arvauksena" se, että aika pieni osa lupatulojen maksajista/eurot saa suurimman osan saaliista? Ja tältä pohjalta sitä, että miten se tuote säilyy kunnossa/kalakanta.

Tässä on monta näkulmaa. Yksi suu huutaa kalakantojen kehittymisen tukemista, toiset tahot jakavat lupa-alueita lisäeurojen toivossa, jotkut haluavat rajoittaa turistien kalastusta/nähdään uhkana... ja pyhänä asian pidetään tätä ns. paikkallisten kausilupaa. Aikamoinen yhtälö ratkaistavaksi Vaatii varmaan nykyistä parempaa paikallista yhteistyötä yhteisen linjan löytämiseksi. Nythän fokus taitaa olla tuloeuroissa... ja tämä kyllä luo ennen pitkää paineita eri asiakastahoille?

[Vieras]

[quote="(härski) olof"]Tuli vaan mieleen tässä, että jos paikallisilta otetaan kausilupa pois niin tasa-arvon nimissä pitäisi turistienkin kalastusta rajoittaa. Esim niin että turisteilta lyhennettäisiin kautta. Vaikkapa 15. päivällä tuolta Elokuusta.

Kyllä nuo kausiluvat pitäsi lopettaa kokonaan,kaikki samalle viivalle.Ne asukit pitää saada pois sieltä jokivarresta.Rajallinen määrä kalastusvuorokausia per kausi.

[verneri]

1) Eilen puhelimessa eräs kuusamolainen jokikalastaja esitti, että joki pitäisi laittaa 'kiinni' kun tietty määritelty raja otettu taimenia tulee täyteen... ei siis kalastaja kohtaisia kiintiöitä vaan jokikohtainen kiintiö.

Muistuttelin esityksen 'valvonnallisesta' ongelmasta, mutta laitetaanpa tämäkin kommentti tänne miehistön mutusteltavaksi..

2) Toinen muualta tullut kommentti sen sijaan esitti kiertävää C&R statusta vuosittain eri joille.

noh, nytpä nämäkin esitykset ovat täällä jutun lisukkeena..

[Vieras]

Tuli tuossa semmonen juttu mieleen ,että vuonna 1992 nousi ennätysmäärä taimenia Oulankaan ja niitä myös saatiin hyvin.Seuraavina vuosina sinne on tullut rajotuksia vuosi vuodelta lisää ja yhtenäislupa loppui.Tämän seurauksena kalastajat väheni huomattavasti joelta,mutta siitä huolimatta nousukala on vähentynyt kokoajan.Olen sen verran kulkenut Oulangan maisemissa,että olen nähnyt ne kalastajamäärät nykyään.Niitä on murto-osa mitä ol ennen.Niihin aikoihin Suomalaiset alkoivat kulkea Paana-ja Pääjärvellä kalassa.Mitä tästä opimme emme mitään,jatketaan vaan samaan malliin ja ollaan tekevinään jotain.Kikkaillaan erilaisia alamittoja ym.Turhaa touhua jos nousevat kalat pyydetään syönnösalueilla pois.Näinhän on tuhottu kaikki suomen luonnon varaiset taimen kannat.Viimeksi Kitkajärven taimenkanta.

[Vieras]

Ei taida olla kalakantoihin syynä paikalliset vapakalastajat, vaan syy löytyy rajan takaa.
Siitä huolimatta esitän, että kolmen kalan kiintiö / kalastaja. Paikallisille ei myydä kausilupaa, vaan vuorokausilupa, minkä voisi maksaa suoraan kännykällä tai netissä oikealle tilille. Jos maksaa jossakin kioskilla niin siinä saa olla kirjoituspalkkio. Ja luvan hinnaksi vaikka 3 €. Tällä hinnalla 12 vrk maksaa saman verran kuin nykyinen kausilupa. Tämä olisi tasapuolinen kaikille ja ne jotka asuvat kesän joella saavat maksaakin siinä suhteessa.
Tai sitten jokaiselle esim 10 euron vuosimaksu + 2 €/vrk.

Turistiluvat kuten nytkin vuorokausihinnalla ja siihen indeksikorotus.

[keke]

C&R tai joki kii!

[verneri]

Yle: Taimenkannat vähenevät huolestuttavasti
Kutuvesien määrä on jatkuvassa laskussa. Rannikon parista sadasta kutujoesta on jäljellä enää murto-osa.

Taimen haavissa Taimenelle on määritelty alamitta, jotta kalastajat eivät pyytäisi nuoria ja kutemattomia yksilöitä. Kuva: YLE / Anna Sirén
Mistä on kyse?

Uhanalaisen taimenen kannat ovat heikentyneet kutuvesien vähenemisen takia
Taimenen elinoloja kohennetaan parantamalla ja ennallistamalla puroja
Esimerkiksi jokien valjastaminen vesivoimalle verottaa taimenelle sopivia kutuvesiä

Uhanalaisen taimenen kannat ovat heikentyneet kutujokien ja -purojen vähenemisen takia. Vesiensuojelun teemavuoden tunnuslajin elinoloja halutaankin kohentaa parantamalla ja ennallistamalla puroja.

Uudenkaupungin ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Rinne toteaa, että taimenen kutuvesien määrä laskee koko ajan.

- Suomen rannikolla oli aluksi pari sataa jokea, joissa taimen nousi kutemaan. Nykyään kutujokia on enää murto-osa alkuperäisestä.

Rinteen mukaan ihminen on omilla toimillaan ajanut taimenet ahtaalle.

- Monet joet on esimerkiksi valjastettu vesivoimalle. Ihminen on muutenkin muuttanut ympäristöä niin, ettei veden laatu ole enää sellainen, että taimen viihtyisi niissä vesissä, Rinne sanoo.

Yksi keino olisi ennallistaa puroja niin, että niitä ei padottaisi.

- Pirjo Rinne

Potentiaalisia kutuvesiä on olemassa

Vaikka taimenille sopivat vesistöt ovat vähenemässä, löytyy sopivia kutemispuroja edelleen myös Lounais-Suomesta.

- Ei niitä tosin hirveästi ole. Paimiossa ja Luvialla ainakin on tunnettuja paikkoja. Potentiaalisia taimenkudun paikkoja tosin löytyy.

Rinne peräänkuuluttaakin taimenten puolesta tehtävää suojelutyötä. Ajatuksena on nostaa esille asioita, joilla voitaisiin edistää taimenen kutupurojen ennallistamista. Näin voitaisiin taata taimenen lisääntymismahdollisuudet.

- Yksi keino olisi ennallistaa puroja niin, että niitä ei padottaisi. Näin kala pääsisi nousemaan ylävirtaan kutemaan.

- Taimenta myös suojellaan niin, että sille on alamitta kalastuksessa. Siten kovin nuoria kutemattomia kaloja ei pyydettäisi pois vesistä, Rinne selvittää.

http://yle.fi/uutiset/taimenkannat_vahe ... ti/6087245

[verneri]

Päivitetty 9.5.2012 06:00, julkaistu 8.5.2012 23:01
Tenojoen kalastussääntö päivitetään -naaraslohelle ylämitta?
Kuva: Reino Hämeenniemi

.Tenojoen hupenevat lohikannat ovat herättäneet ajatuksen ylämitan määrittelemisestä naaraslohille. Norjassa toimiva Tenojoen kalastushallinto on jo puuttunut ongelmaan ja määrittänyt naaraslohelle ylämitan.

Myös Suomessa ymmärretään lohinaaraiden ylämitan tarve. RKTL:n tutkija Eero Niemelän mukaan Suomen puolella on tehtävä muutoksia lohensuojeluun.

Tenojoen vesistön lohikantoja uhkaa liian voimakas pyynti. Suurten, yli neljävuotiaiden naaraslohien määrä on vähentynyt huomattavasti eikä kudulle jääviä kaloja ole tarpeeksi.

– Ison lohen suojelu on otettava vakavasti, jotta lohen poikastuotto turvataan, sanoo Outakosken osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Niittyvuopio.

Suomen puolella lohen merkittävimmät kutupaikat ovat Utsjoella Vetsikko- ja Pulmankijoet.

Lue lisää keskiviikon Lapin Kansasta
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/11947419 ... ta%20.html